Miten ruokin kissan?

Kissan ruokinnassa lajityypillinen ruokinta on pitänyt vuosien varrella hyvin pintansa kuivaruokintaa vastaan. Se on monen kissan onni, koska kissoilla on luontaisesti heikko janontunne sekä kosteaa ruokaa janoava elimistö. Kissat on kuitenkin eläimiä, jotka suosivat usein niille entuudestaan tuttuja ruokia arjessa uusien kokeilujen sijaan. Tämä voi vaikeuttaa merkittävästi uusien ruokien lisäämistä ruokavalioon tai ruoan koostumuksen muutosta kuivasta kosteaksi tai paloista mousseksi.

Mitkä ominaisuudet vaikuttavat kissan ruokavalintoihin?

Kissa on ruokailunsa kanssa varsinainen tapojensa orja. Kissan ruokailutottumuksia voi olla myös vaikea, mutta ei mahdotonta, muuttaa.

Kissan ruokavalintoja ohjaa pääasiassa seuraavat tekijät:

  • ruoan koostumus
  • ensin hajuaisti, toisena makuaisti
  • aiemmat ruokailukokemukset
  • ruoan tuttuus
  • emon tiineysaikana syömä ruoka
  • terveydentila

Yksi tapa parantaa kissan ruokahalua on lisätä saalistuskäyttäytymistä sekä fyysistä aktiivisuutta arjessa. Leikkiminen ja ruokinta-aktivointi voivat myös osaltaan lisätä kiinnostusta uutta ruokaa kohtaan. Vanha tuttu ruoka voi auttaa uuteen ruokaan totuteltaessa, joten sitä voi alkuun sekoittaa hieman uuden ruoan sekaan.

Ruokinnan monipuolistamisesta on usein hyötyä arjessa, sillä erilaisiin makuihin ja koostumuksiin tottunut kissa hyväksyy ruokavaliomuutokset yleensä helpommin myöhemminkin.

Millainen kissan ruokavalion tulisi olla?

Kissan ruoan tulee koostua ensisijaisesti eläinperäisistä raaka-aineista. Kissa ei juurikaan hyödy kasvikunnan tuotteista. Mikäli ruokinnan koostaa pääasiassa teollisesti valmistetuista märkäruoista ei ruokintaan todennäköisesti tarvitse lisätä ravintolisiä, paitsi jos kissan yksilöllinen hyvinvointi sitä edellyttää. Eläinperäisistä omega-3-rasvahapoista kissa kuin kissa voi silti hyötyä, täysravintojen ohessa.

Raakaruokinnassa sekä kissalle suunnitellussa kypsennetyssä kotiruoassa tulee aina korostaa monipuolisuutta niin paljon kuin mahdollista. Kissoille on hyvä tarjota sekä lihaa että kalaa säännöllisesti, unohtamatta sisäelimiä. Mikäli kaikki ruoka kypsennetään ruokaan tulee lisätä tauriinia.

Lisäksi raaka- ja kotiruokinnassa tulee varmistaa riittävä kivennäisten ja vitamiinien saanti. Mikäli ruokinta on riittävän monipuolista ravintolisien tarvetta ei välttämättä ole. Riittävä kalsiumin saanti edellyttää kuitenkin esimerkiksi luuaineksen tai kananmunankuorijauheen käyttöä. Myös jodin saanti voi helposti jäädä vähäiseksi, joten sen tarve ja saanti tulee tarkistaa laskelmin. Lisäksi rasvaliukoisten, A-, D- ja E-vitamiinien saanti tulee varmistaa erityisesti silloin, jos ruokavalio on hyvin yksipuolinen, vähä- tai runsasrasvainen tai se sisältää runsaasti rasvaista kalaa.

Riittävä omega-3-rasvahappojen saanti voidaan turvata, joko sisällyttämällä ruokavalioon säännöllisesti rasvaista kalaa, kuten silakkaa, sardiinia, muikkua tai lohta. Mikäli kalatuotteet eivät sovi ruokavalioon kannattaa kokeilla krilliöljyä. Olisi kuitenkin tärkeää, että kissa saa omega-3-rasvahappoja eläinperäisestä lähteestä, jotta se pystyy hyödyntämään ne mahdollisimman hyvin.

Riittävä energian ja rasvan saanti tulee varmistaa

Kissa hyödyntää proteiineja erityisen tehokkaasti energiaksi, rasva on sille vasta toissijainen energianlähde. Mikäli ruokavalio koostuu yhtälailla laadukkaista lihaslihoista, kaloista kuin sisäelimistäkin proteiinin saanti harvoin jää vajaaksi. Kissa ei kuitenkaan selviä täysin rasvattomalla ruokavaliolla, tämän vuoksi riittävän energian saannin lisäksi tulee varmistaa riittävä rasvan saanti. Terveelle kissalle sopiva rasvan määrä kosteassa ruoassa on usein 5-10% ja proteiinin vähintään 17%, mutta tässä tulee aina huomioida myös yksilölliset tarpeet ja ominaisuudet.

Koska kissa on lihansyöjä, se pärjää hyvin pienellä määrällä kuitua. Kuituna käytettävät kuiva-aineet, kuten psyllium, tulee sekoittaa veteen ennen tarjoilua. Liallinen kasvikuidun määrä aiheuttaa usein ripulia, joten maltillinen annostelu on suotavaa.

Mikäli haluat tarkistaa mitkä on kissan minimitarpeet kunkin ravintoaineen kohdalla voi katsoa sen Fediafin taulukosta, jossa arvot kerrotaan metabolista painokiloa kohden.