Nykyään koirilla havaitaan aiempaa enemmän sappiteiden muutoksia, kuten sappisakkaa ja mukoseeleja. Taustalla voi olla useita eri tekijöitä, eikä ruokavalio yksin selitä kaikkia sappivaivoja. Konservatiiviseen hoitoon kuuluu usein ursodeoksikoolihappolääkitys sekä sairauden etenemisen seuranta. Ravitsemuksella voidaan monissa tilanteissa tukea sappinesteen normaalia muodostumista ja virtausta sekä koko ruoansulatuskanavan hyvinvointia.
Ruokavalion yksi keskeisimmistä muutoksista on usein kokonaisrasvapitoisuuden hallinta. Käytännön ruokintakokeiluissa on voitu havaita, että riittävän rasvaiset ja hyvin sulavat eläinproteiinipitoiset ruokavaliot voivat tukea sappinesteen normaalia tyhjenemistä ja oireiden hallintaa.
Mikäli ruokavalion rasvapitoisuutta pyritään laskemaan lisäämällä runsaasti hiilihydraatteja, voidaan helposti ajautua tilanteeseen, jossa ruokavalion kokonaisuus ei enää palvele koiran tarpeita parhaalla mahdollisella tavalla. Jos ruokavaliota muutetaan erittäin vähärasvaiseksi ja energian saantia lisätään hiilihydraateilla, voi syntyä muutamia käytännön ongelmia:
- Sappirakko tyhjenee heikommin. Riittävä rasvapitoisuus stimuloi sappirakon supistumista tehokkaimmin.
- Proteiinin määrä voi jäädä liian matalaksi, jos ruokavaliota ei suunnitella huolellisesti.
- Ruokavalion kokonaisravitsemuksellinen laatu voi kärsiä.
- Osa koirista saa suurista tärkkelysmääristä ruoansulatusoireita.
Sappivaivoista kärsivän koiran ruokavaliossa on tärkeää tarkastella kokonaisuutta eikä pelkästään rasvan määrää. Ruokavaliomuutokset tulee aina toteuttaa yhteistyössä hoitavan eläinlääkärin kanssa ja osana säännöllistä seurantaa. Ruokavaliokokonaisuus voi olla yhtä lailla raakaruokaa, kypsennettyjä raaka-aineita kuin näiden yhdistelmä – tähän on mahdollista yhdistää myös esimerkiksi teollisia ruokatuotteita ruokinta-arjen helpottamiseksi. Tärkeintä on rakentaa kokonaisuus koiran yksilöllisten tarpeiden sekä toimivaksi todetun rasvan ja proteiinin välisen tasapainon ympärille.
KIRSULA - parempaa ravintoa lemmikeille 