KIRSULA – parempaa ravintoa lemmikeille

Oli sitten kyse minkä rotuisesta tai kokoisesta koiranpennusta tahansa, mitä nuorempi pentu, sitä enemmän energiaa, rasvaa ja proteiineja se tarvitsee. Pennun suuri energiantarve voidaan täyttää rasvan ja proteiinin lisäksi myös hyvin sulavilla hiilihydraateilla. Hiilihydraatit tarjoavat helposti hyödynnettävää energiaa ja voivat samalla säästää proteiinia kasvavan elimistön kudosten rakentamiseen. Pieni pentu tarvitsee päivittäin yllättävän suuren määrän energiaa ja ravintoaineita suhteessa kokoonsa, ja sen päivittäiset tarpeet on lähellä sitä määrää, jonka se tarvitsee aikuisena. Tämän vuoksi pentujen ruokinnan tulee perustua hyvin sulaviin raaka-aineisiin eikä vatsaa tule täyttää liikaa ravintoköyhillä raaka-aineilla tai herkuilla.

Ravintoköyhäksi voidaan luokitella esimerkiksi yksipuolinen ravinto, liiallinen kasvikunnan tuotteiden käyttö sekä herkut ja puruluut, joiden ravintosisältöä ei ole suunniteltu pääasialliseksi ravinnoksi. Ravintoainelaskelman avulla ruokavalion perusta rakennetaan tasapainoiseksi, jolloin arjessa on helpompi joustaa esimerkiksi herkkujen ja puruluiden kanssa. Pennun ruokavalio kannattaa pitää monipuolisena ja vaihtelevana, jotta se tottuu sekä maun, koostumuksen että ruoansulatuskanavan puolesta erilaisiin raaka-aineisiin.

Pienen pennun vatsalaukku täyttyy herkästi. Usein päivän mittaan koiranpentu saa syötäväksi jotain pureskeltavaa sekä lenkillä tai koulutustilanteessa taskullisen makupaloja. Herkkujen ja puruluiden osuus tulisi olla alle 10% kaiken ikäisten koirien ruokavaliosta. On turha kuvitella, että ruoka maistuisi, jos näiden osuus on jo täyttänyt vatsan. Eikä ruoan tuputtaminen kannata, koska myös liian täysi vatsalaukku voi aiheuttaa huonoa oloa ja näin ruokailutilanteeseen luodaan myös turhaa painetta.

Ruokinnan rytmitys

Ruokavalion hyvällä suunnittelulla ja aikatauluttamisella voidaan tukea terveellistä syömistä sekä lajityypillistä ruokailukäyttäytymistä. Tässä esimerkki siitä, miten päivän ruokailut voi rytmittää muuhun arkeen:

• Aivan pienen pennun kanssa aamun ateria on hyvä tarjota heti lyhyiden aamutoimien jälkeen. Aamutoimiin voi kuulua lyhyt ulkoilu, leikkihetki tai yhteinen aamuhetki silittelyineen. Aamuruoan jälkeen on hyvä tarjota rauhallista tekemistä, kuten puuhaa puruluiden parissa.
• Päivällä ennen ruokailua voi tehdä pidemmän ulkoilun tai pitää leikki- ja koulutushetken. Aktiivisuus lisää myös ruokahalua ja saalisleikeillä voidaan herätellä luonnollista ruokahalua. Mikäli yhteisiin hetkiin kuuluu myös makupaloilla palkkaamista, makupaloiksi kannattaa valita erityisen herkullisia herkkuja, jotka sopivat ruokavalioon. Osan päivän keskimmäisten ruokailujen annoksesta voi käyttää myös koulutusherkkuina. Mikäli käytät märkä-, raaka- tai lemmikille suunniteltua kypsennettyä kotiruokaa, voit tarjota näitä palkkioksi esimerkiksi palkkiotuubista, kuivattaa ruoan makupaloiksi (luuaines ei sovellu kuivatukseen) tai tarjota sen pienistä palkkapurkeista. Kuivaruoka on harvoin riittävän hyvä herkku palkkioksi, mutta mikäli se maistuu niin sitäkin voi käyttää sellaisenaan tai hieman kostutettuna.
• Ilta-aika on hyvä rauhoittaa isommalle ruoka-annokselle ja rauhalliselle tekemiselle samaan tapaan kuin aamullakin. Aika monen pennun elämään kuuluu myös ”iltavilli”, joten hieman sekopäinen ryntäily pitkin asuntoa tulee yleensä juuri silloin kun pentu on jo hieman yliväsynyt. Ruoka olisi hyvä antaa reilusti ennen iltavilliä, jotta vältytään ryntäilyltä täydellä vatsalla.

Omaan arkeen sopivan aikataulun saa rakennettua, kun on muutaman päivän ehtinyt tutustua omaan pentuun. Kasvattajalta kannattaa etukäteen selvittää, millainen päivärytmi heillä on ollut.

Ruokavalion koostaminen

Ruoan on hyvä pohjautua pääasiassa täysravintoihin tai täysravinnoksi täydennettyyn raaka-/kotiruokaan. Suunnittelematon sekasyöttäminen voi vaarantaa pennun kasvun ja kehityksen, koska laskelmiin perustumattomassa sekaruokinnassa on riski, että esimerkiksi luuston kannalta tärkeiden ravintoaineiden, kuten kalsiumin ja D-vitamiinin, saanti jää liian vähäiseksi tai ravintoaineiden keskinäinen tasapaino häiriintyy. Pahimmillaan vääristynyt tai liian vähäinen ravintoaineiden saanti voi aiheuttaa luuston kasvuhäiriöitä tai muita kehityshäiriöitä. Tarkoitus ei ole, että arjessa jokaisen aterian tulee olla tarkkaan laskettu vaan kokonaisuuden on vastattava riittävän hyvin pennun tarpeita.

Esimerkkiruokavalio voisi olla vaikkapa seuraavanlainen:

• Pentu syö aamuisin sille suunniteltua kypsennettyä kotiruokaa, johon lisätään tarvittavat vitamiinit, kivennäiset sekä omega-3-rasvahapot. Aamuruokaan sekoitetaan myös aina jotain ekstraa, kuten naudanmahaa, kananmunan keltuainen, lohikuutio tai muuta vastaavaa rikastamaan ruokavaliota. Nämä voidaan tarjota joko raakana tai kypsänä. Näiden lisättyjen makujen osuus vaihtelee pennun koon ja odotettavissa olevan päiväaktiivisuuden mukaan.
• Iltapäivällä ruokinta koostuu pääasiassa aktivointileluihin piilotetuista nappuloista eli kuivaruoasta, joka on pennulle suunniteltua täysravintoa. Lisäksi koulutushetkeä varten voidaan varata kohtuudella jotain erityisiä herkkuja tai märkäruokia.
• Iltaruokana pennulle tarjotaan samanlainen annos kuin aamulla. Mikäli päivä on ollut hyvin aktiivinen annoksen kokoa voi kasvattaa tai tarjota lisäksi vielä esimerkiksi nappuloita nuuhkumatosta tai muun rauhallisen tekemisen kautta.